February 11, 2016

Lyrics

Tää niitä aamuja on,
kun en tiedä kannaattaako nousta vai jäädä,
vetää peitto yli pään
ja hautautua alle kivisen kuoren
aamuyössä sydän yksin lyö,
eikä pääse läpi surujen vuoren
pelko pimeyttä pitkin liikkuu
tuntuu niin kuin päivää ei tulisikaan

Ja silloin kuin henkäys aamun tuulen
jokin täyttää tämän pienen huoneen
se mut viimeinkin herättää

Elämän nälkä
hyökkää jalkopäästä
ei voimiaan säästä
minut pystyyn kiskaisee
elämän nälkä
istuu olkapäällä
käskee, lähde jo täältä
mua eteenpäin rohkaisee
elämän nälkä
eteenpäin rohkaisee

Verhot sivuun liukuu ja katson
kuinka valo pois työntää varjon
joka sieluni yöhön kietoi
vaikka irti siitä päästä tahdoin
kun maahan on lyöty eikä kukaan
voinut yli syvän virran mua kantaa
elämä välissä taivaan ja maan
elämä syksyyni valonsa tuo

Ja silloin kuin henkäys aamun tuulen
se täyttää tämän pienen huoneen
se mut viimeinkin herättää

Elämän nälkä
hyökää jalkopäästä
ei voimiaan säästä
minut pystyyn tempaisee
elämän nälkä
istuu olkapäällä
käskee lähde jo täältä
mua eteenpäin rohkaisee
elämän nälkä
eteenpäin rohkaisee

Show moreShow less